No tämä kokemus selkiytyi muutaman oluen ja hetken kuuntelun jälkeen kirkkaaksi ajatukseksi...hokasin, että kuuntelin sellaista musiikkia, jollaista itse saisin aikaan ja todennäköisesti myös tekisin. Olin jokseenkin pettynyt ja positiivisesti hämmästynyt samanaikaisesti. Osittain siksi, että A) en osaa tehdä musiikkia ja olen jokseenkin epämusikaalinen B) kuitenkin paikalla oli koko joukko ihmisiä kuuntelemassa tätäkin settiä.
Dolphins into the future oli jokseenkin hassu setti, olihan se ihan kuunneltava, mutta kaipasi jotain, mikä puuttui. Tämä alkoi yhtä mystisesti kuin loppuikin. Ducktails oli taasen jokseenkin toisenlainen setti, joka toimi hetkittäin, mutta ei kokonaisuutena ollut kauhean kiinnostava, loppujen lopuksi. Encorena kuultu Hamilton Road oli kenties se menevin kipale, vaikka Mr. Mondalinella taisi olla, joku toinen käsitys.
No alla kaksi kuvaa!
 |
| Dolphins into the future - 17.9.2010 - Dynamo. Kuva: Oskari Härmä |
 |
| Ducktails - 17.9.2010 - Dynamo. Kuva: Oskari Härmä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti